torstaina, huhtikuuta 02, 2015

Mitä olen saanut aikaan eduskunnassa –teot ratkaisevat

Minulta on kysytty, mitä asioita olen saanut aikaan eduskunnassa. Listaan tässä pintaraapaisun saavutuksista, joitakin itselleni merkittävimpiä kysymyksiä. On tunnettu klisee, että eduskunnassa työ tehdään valiokunnissa. Mutta se pitää paikkansa. Asioihin, budjettiin ja lakimuutoksiin perehdytään valiokunnissa, kuullaan asiantuntijoita ja argumentoidaan. Ratkaisevassa käsittelyssä valiokunnan mietintö ja mahdolliset pykälämuutokset syntyvät keskustelun pohjalta.

Talousvaliokunnassa olen ajanut pienyrittäjän asemaan parannuksia. Yrittäjyydessä on keskeistä se, että on voitava ottaa riskejä ilman että on pelkoa kohtuuttomista menetyksistä. Tällä kaudella on saatu muun muassa lainsäädäntö voimaan, joka tekee velkajärjestelyn mahdolliseksi myös pienyrittäjille ja pienyrittäjä saa myös pitää oman kotinsa mahdollisessa konkurssissa. Velkajärjestely tarkoittaa sitä, että moni pienyrittäjä säästyy turhalta konkurssilta ja työpaikkoja säästyy. Olen mukana myös eduskunnan kasvuedustajien ryhmässä ja monet ehdotuksemme, kuten yritysten riskirahan saaminen uusilla rahastoilla, toteutuivat. Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä vaikutin siihen, että valiokunta lisäsi Tekesin myöntövaltuuksia, joita hallitus oli suuresti leikannut.

Uusiutuvan energian edistäminen on minulle tärkeää ja olen talousvaliokunnassa edistänyt muun muassa tuulivoiman rakentumisen esteiden poistamista, kuten melurajoitusten kohtuullistamista. Pientuotannon edistäminen paranee oleellisesti, kun sähköverotuksen ulkopuolelle kokonaan jäävien voimalaitosten nimellistehoa nostettiin 100 kilovolttiampeeriin. Muutos parantaa muun muassa aurinkovoimaloiden kannattavuutta. Vihreä ryhmä ajoi tätä muutosta vahvasti viime kesän budjettiriihessä. Ajoimme myös opetukseen ja yliopistoille suunnattujen leikkausten kohtuullistamista, mikä toteutui. Korkea osaaminen on takeemme nyt ja tulevaisuudessa, jotta pärjäämme maana globalisaation melskeissä.

Talousvaliokunnan jäsenenä olen myös puolustanut vihreää ympäristöpolitiikkaa. Saimme eduskuntakäsittelystä läpi ympäristönsuojelulain, joka tuo teollisuuteen käyttöön parhaan käytettävissä olevan ympäristöteknologian, suojelee arvokkaimmat suot turpeen nostolta ja tiukempi lainsäädäntö vähentää kaivosten ympäristöongelmia.

Eduskunnan poliisipalvelujen turvaamiskeskustelussa esitin vihreiden ryhmäpuheessa, että ympäristörikosten tutkintaa tulee tehostaa. Hallitus perusti pian tämän jälkeen työryhmän selvittämään lainsäädäntömuutostarpeita. Tehokas ympäristörikosten torjunta tuo tuloja valtiolle, sillä se kitkee sellaista harmaata taloutta, jossa ympäristön pilaamisella haetaan taloudellista hyötyä.

Itämeren suojelu on minulle tärkeä kysymys. Olen ajanut Uudellemaalle omaa täsmähanketta Itämeren suojelun parantamiseksi. Tämä onkin toteutunut ja Uudenmaan ”Ravinteet hallintaan” hankkeessa on saatu yhteistyössä viljelijöiden kanssa vähennettyä ravinnepäästöjä ja löydetty tehokkaita toimia, kuten aluskasvillisuuden käyttöä ravinteiden sitomiseen. Seuraavaksi hankkeen hyviä käytänteitä tulee Uudenmaan elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksen kautta laajentaa koko maakuntaan.

Olen valtionvarainvaliokunnan jäsenenä pitänyt Uudenmaan raideliikenteen edistämistä olennaisena. Muun muassa Hanko-Hyvinkään radan sähköistykseen on saatu suunnittelurahaa. Vaikutin tällä kaudella siihen, että länsimetron jatkeen rahoituksen valtionosuus varmistui. On todella tärkeää, ettei metro jäänyt tyngäksi, vaan rakentuminen jatkuu Espoonlahteen yhdistäen pääkaupunkiseutua idästä länteen. Samoin toimin aktiivisesti ja olin yhteydessä VR:ään ja liikenneministeriin, kun lähijunaliikennettä Raaseporiin, Karjaalle ja Inkooseen oltiin lopettamassa. Päätös lopetuksesta lopulta kumottiin, mikä oli valtava helpotus seudun asukkaille ja työmatkaliikenteelle.

Olen saanut myös huomionosoituksia työstäni. Allianssin edustajaseurannassa lapsi- ja nuorisomyönteisestä politiikasta sijoituin välitarkastelussa kolmannelle sijalle. Minulle lapsen aseman parantaminen on politiikassa yksi tärkeimpiä kysymyksiä. Olen ajanut lapsiköyhyyden vähentämistä ja sitä, että jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus harrastaa. Sillä on ollut vaikutusta siihen, että hallituksen ohjaamaa tukea urheilun ja kulttuurin edistämiseen on painotettu vähävaraisten harrastamista edistäviä kriteerejä. Olen tehnyt useita aloitteita myös asian edistämiseksi esimerkiksi erillisellä lasten harrastustuella tai harkinnanvaraisen toimeentulotuen kautta.

Vihreässä ryhmässä olemme ajaneet työllisyyden edistämistä yhdistämällä työtä ja sosiaaliturvaa. Tärkeitä asioita on se, että työttömyysturvasta tehtiin henkilökohtainen, etteivät puolison tuet sitä alenna. Vielä merkittävämpi kysymys on työttömyysturvan suojaosa. Työtön voi sen avulla tienata 300 euroa kuussa ilman että työttömyysturva ollenkaan heikkenee. Jos palkkatulot ylittävät 300 euroa kuussa, työttömyysturvaa sovitellaan ylimenevältä osalta. Viime vuoden alusta käyttöön otettu työttömyysturvan suojaosa on kannustanut tuhansia työttömiä osa-aikaiseen työhön. Näin he ovat saaneet väylän avattua työelämään. Ajoimme vihreissä tätä ajatustamme vahvasti hallitustyössä.

Globbareilta sain edustajaseurannassa hopeasijan toimista globaalin köyhyyden vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Meidän vihreiden ehdotuksesta päästöhuutokauppatuloja on ohjattu kehitysyhteistyöhön, minkä turvin sen tasoa on voitu osittain kompensoida leikkauksilta. Puolustin talousvaliokunnan jäsenenä vahvan ilmastolain voimaansaattamista. Ilmastolaissa on olennaista, että jatkossa päästöjä seurataan ja toimenpiteitä koordinoidaan yli toimialojen sekä kuunnellaan asiantuntijoiden ilmastopaneelia. Tarvitaan tieteellisesti tutkittua tietoa, jotta otetaan käyttöön kustannustehokkaat päästöjen vähentämistoimet. Lakiin on myös kirjattu päästövähennystavoite vähintään 80 % vuoteen 2050 mennessä. Se tarkoittaa, että jo tänään on toimittava, jotta muutos on mahdollinen.

Sotainvalidien Veljesliitto myönsi minulle ansioristin työstä sotainvalidien aseman parantamiseksi. Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa ajoinkin parannusta sotilasvammalakiin ja kotiin vietävien palvelujen lisäämistä, mitkä toteutuivat. Olen nöyrän kiitollinen veteraaneille kotimaasta.

Eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmän puheenjohtajana olen tehnyt paljon työtä vammaisten ihmisoikeuksien parantamiseksi. Olemme ryhmässä toimineet, jotta esteettömyys otetaan paremmin huomioon joukkoliikenteessä, rakentamisessa ja palveluissa. Vaikutimme ryhmänä siihen, että Kelan tarjoama vammaiskortti on selvitettävänä. Kortin avulla vammainen voisi muun muassa joukkoliikenteessä todistaa tarvitsevansa avustavan saattajan, jolloin hänen ei tarvitse ostaa kahta lippua. Toimitimme valtiovarainvaliokuntaan vammaisjärjestöjen vetoomuksen lainsäädännöstä vaikeasti vammaisen yrittäjän alv-huojennuksen jatkosta, mikä toteutui. Ajoimme koko kauden YK:n vammaisten oikeuksien sopimusten ratifiointia, mikä saatiinkin viime kuukausina eduskunnan käsittelyyn.

Rakastan luontoa, jonka haluan turvata jälkipolville. Olen ajanut Porkkalan kansallispuiston perustamista sekä eduskunnassa että Uudenmaan maakuntahallituksen jäsenenä. Sain muun muassa nostettua Porkkalan kansallispuiston perustamisen sekä lukuisia muita ympäristönsuojelutavoitteita, kuten uhanalaisten kalojen suojelua, Uudenmaan liiton hallitusohjelmatavoitteisiin. Kannatan myös Tammisaaren ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistojen laajentamista. Kansallispuistot parantavat retkeilymahdollisuuksia ja parantavat luonnonsuojelua.

Tässä oli avattuna joitakin ajamiani asioita politiikassa. Muita asioita löytyy blogistani, sekä nettisivulle kootuista kirjoituksista, puheista ja aloitteista. Eduskuntatyö on haastavaa työtä. Se on yhteistyötä ja pitkän linjan puurtamista. On tärkeää toimia vastuullisesti, sekä omien periaatteiden ja arvomaailman mukaisesti.

2 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Miksi Vihreiden edustajat eivät kerro kantaansa eläkeasioihin?
1.Mitä mieltä olet tehdystä eläindeksin leikkauksesta? Sen vaikutushan kumuloituu vuosi vuodelta vielä hyvinäkin aikloina ellei seuraavaa korotusta lasketa leikkaamattoman eläkkeen tasosta.
2. Mitä mieltä olet eläkkeen verotuksesta? Eläkepalkastahan vähennetään eläkemaksujen suuruinen osa eläkettä laskettaessa. Sen lisäksi eläkevähennys on sen verran pienempi, että eläkkestä maksettava vero on pakollisten veroluontoisten maksujen verran kireämpi kuin palkansaajien verotus. Näin eläkemaksujen osuus tulee vähennetyksi kahdesti, kun työntekijä siirtyy eläkkeelle.
3. Onko valtiolla mielestäsi oikeus leikata eläkeindeksiä? Suuri osa eläkeläisistähän saa eläkkeensä muualata kuin valtion budjetista ja valtion maksamista työeläkkeistäkin huomattavan osan kattaa eri eläkelaitoksista valtiolle tulevat maksut?

10:18 ip.  
Blogger Johanna Karimäki said...

Palautetta tulee paljon siitä, että eläkeläisten verotus on epäreilu suhteessa työn verotukseen. Eläkkeellä on tultava toimeen ja tälle vuodelle hyväksyimme eduskunnassa parannuksia pienimpien työeläkkeiden saajille. Me vihreät olisimme halunneet nostaa myös takuueläkettä. Mielestäni on hyvä, että eläkeläiset ovat aktiivisia ja tuottavat aineistoa päätöksentekijöille. Vaikeina aikoina on kuitenkin vaikea antaa etukäteen lupauksia, sillä tuleva hallitus joutunee tekemään leikkauksia ja priorisoimaan. Mutta olen vakuuttunut, että ero työn ja eläkkeen verotuksessa on tällä hetkellä kohtuuton.

Harmaan talouden kuriin saattaminen on yksi oleellisimpia kysymyksiä veropohjan vahvistamiseksi. Harmaa talous on haitaksi koko yhteiskunnalle, koska valtio menettää verotuloja noin 5 miljardia euroa vuodessa. Harmaa talous tarkoittaa yritystoimintaa, jossa palkkoja maksetaan pimeästi, ei suoriteta lakisääteisiä sosiaaliturva- ja eläkemaksuja eikä makseta veroja. Harmaaseen talouteen liittyy usein myös muuta rikollista toimintaa, rahanpesua ja veroparatiisien hyödyntämistä.

Harmaan talouden kitkemiseksi tarvitaan lukuisia toimia. Esimerkiksi tilaajavastuulaki velvoittaa rakennusurakoiden ja vuokratyövoiman tilaajaa varmistamaan, että aliurakoitsijat ovat maksaneet veronsa ja työntekijöidensä eläkevakuutusmaksut. Mutta tämäkään laki ei toimi riittävän tehokkaasti vaan on päivitettävä. Myös työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksiin tarvitaan parannuksia. Lisäksi talousrikostutkinta on tärkeä osa harmaan talouden torjuntaa ja sitä on resursoitava riittävästi.

Harmaan talouden syövereihin hukkuvilla rahoilla saisi paljon hyvää perustoimeentulon vahvistamiseksi, pienituloisten eläkeläisten ja köyhien lapsiperheiden aseman parantamiseksi.

10:21 ap.  

Lähetä kommentti

<< Home